Arto Pehkonen- Rauhallinen Puurtaja (Golfpiste.com)
Golfpiste.com nettisivusto kirjoitti jutun Artosta Suomenmestaruuden voittamisen jälkeen.
Arto Pehkonen lähti St. Laurence Golfissa pelattuihin SM-kisoihin vailla minkäänlaisia menestysodotuksia. Alkukaudesta samoin Lohjalla pelatussa Finnish Tour -kisassa hän oli 17:s, mutta muutoin kesän kilpailuista ei ollut jäänyt paljoakaan kerrottavaa.
”Pelaaminen oli aika tahmeaa. Siksi pudotin vähän harjoitusmääriä ennen SM-kisoja. Se varmaan herkisti kuntoa jollain tapaa ja peli alkoi kulkea aika hyvin”, Pehkonen kertaa heinäkuutaan.
SM-kisoissa Pehkonen pelasi tasaisen hyvin kierrostulokset 72-70-71-71 ja yhteistulos -4 toi kultaisen mitalin. Se oli ensimmäinen sekä Pehkoselle että hänen seuralleen Laukaan Peurunkagolfille.
”Hyvä puttipeli ja se, että pystyin pysymään rauhallisena minulle täysin uudessa tilanteessa kisan viimeisenä pelipäivänä”, Pehkonen kertaa tärkeimpiä syitä mestaruudelle.
Vaikka kultaa tuli, SM-kisat eivät olleet Pehkosen mukaan hänelle pelillinen täysosuma, jossa kaikki natsasi kohdilleen.
”Oli siellä huonoja lyöntejä tietenkin seassa, mutta pystyin paikkaamaan ne hyvin – venymään”, hän sanoo.
Uusi alku kolme vuotta sitten
21-vuotias Laukaassa asuva Arto Pehkonen aloitti golfin noin 10 vuoden iässä. Nuorempana menestys kisaviheriöillä oli maltillista, mikä johtui varmasti siitä, että Pehkosen ykköslaji oli jalkapallo.
”Kun pelasin jalkapalloa, kävin kiertämässä ysin aina jalkapalloharjoitusten jälkeen, jos kerkesin. Se oli sellaista”, Pehkonen muistelee.
Into jalkapalloa kohtaa laantui kolmisen vuotta sitten ja Pehkonen päätti alkaa satsata golfiin. Pehkosen isä pyysi Arton ja hänen pikkuveljensä Anssin valmentajaksi Kauko Mikkosen, joka on aiemmin toiminut muun muassa maajoukkueiden kapteenina ja Laukaan Peurunkagolfin prona.
”Silloin aloimme harjoittella golfia ihan oikeasti ja harjoitusmäärät kasvoivat. Se ei tosin ollut minulle mitenkään iso muutos, kun olin elänyt niin sanotusti urheilijan elämää jo aiemmin jalkapallon kautta. Itse harjoittelu ei siis tullut mitenkään shokkina, laji vaan vaihtui kokonaan golfiksi”, Pehkonen kertoo.
Kauko Mikkonen kertoo, että valmennussuhteen alkajaisiksi he laittoivat Pehkosen lyönnin kokonaan uuteen uskoon.
”Arto oli silloin hukassa lyömisensä kanssa. Oli harjoiteltu vääriä juttuja ja lopulta lyönti oli mennyt sekaisin. Toisaalta oli helppo aloittaa työ, kun ei ollut mitään mihin rakentaa. Opettelimme ihan vartalonkierrosta lähtien tekemään asioita oikein”, Mikkonen kertoo.
Talvet rotankolossa
Matka perusasioiden parista Suomen mestariksi on pitkä ja vaatii hirvittävän määrän harjoittelua, ennen muuta toistoja.
Niitä Arto Pehkonen on veljensä kanssa hakenut vanhasta maalivarastosta, joka sijaitsee Laukaassa heidän kotinsa lähellä. Veljekset ovat rakentaneet varastosta itselleen talviharjoittelutilan, jossa on lyöntipaikka, analysaattori ja puttimatto.
”Olen nimittänyt sitä rotankoloksi”, Kauko Mikkonen naurahtaa. ”Siellä mahtuu juuri ja juuri heilauttamaan mailaa ja pallo lentää ehkä kolme metriä. Mutta siellä on saatu tehtyä paljon toistoja. Väitän, ettei kukaan lyönyt Suomessa viime talven aikana niin montaa golflyöntiä kuin Arto ja Anssi. He olivat siellä rotankolossa joka päivä sellaiset kolme tuntia.”
”Paikan hyvä puoli on, että se on tuossa lähellä ja sinne on päässyt joka päivä. Ihan hyvää se treenaaminen siellä on ollut”, Arto Pehkonen kommentoi.
”Tiettyä punaista lankaa pitkin viime talvikin siellä mentiin. Analysaattorin antamalla karkealla palautteella varmistimme, että koko ajan mentiin eteenpäin. Pojat myös videoivat lyöntejään ja katsoivat toistensa suorituksia”, Mikkonen tarkentaa.
Rauhallinen puurtaja
Päivittäiset harjoitukset pienessä varastokopissa vaativat eittämättä tietynlaista luonteenlaatua. Luulisi, että viimeistään siinä perjantaitreenin kolmannen tunnin alkuvaiheilla tylsyys alkaisi hiipiä nuoren golfarin pääkoppaan ja keskittyminen lipsahtelisi toisaalle.
Näin ei kuitenkaan käy Arto Pehkosen ja hänen veljensä Anssin kohdalla. ”He ovat ihanteellisia valmennettavia. Tekevät hyvin tunnollisesti edellisellä kerralla sovitut jutut. Harvoin on tarvinut palata taaksepäin sen takia, ettei sovittuja asioita oltaisi harjoiteltu”, Kauko Mikkonen kehuu.
”Teen intensiivisesti ne harjoitteet, joita teen. En ikinä katso kelloa vaan suosin tehokasta ajankäyttöä. Tiiviisti on tehty töitä ja se on kantanut hedelmää. Joka vuosi olen pystynyt kehittymään ja se on antanut itseluottamusta”, Pehkonen kiteyttää.
Harjoittelussa ja toki kaikessa muussakin tekemisessä auttaa Arto Pehkosen äärimmäisen rauhallinen perusluonne, joka näkyi myös heinäkuisten SM-kisojen ratkaisupaikoissa.
”En halua hirveästi hötkyillä. Edetään tässä golfissakin pienin askelin ja katsotaan, miten pelit kulkevat tästä eteenpäin. Ihan hyvältähän se on nyt näyttänyt”, Pehkonen sanoo.
Laukaalaisen unelma on pelata ammattilaisena ja saada golfista elanto. Hän kuitenkin myös opiskelee ammattikorkeakoulussa rakennustekniikkaa. ”Vaikka golfiin panostetaan ihan täysillä, olen sitä mieltä, että jokin muukin ammatti pitää olla.”
Kirjoittaja,
Janne Knuuti
